Hae
Minulta sinulle

Pian meitä on viisi

Havahtumisia ja tuntemuksia

Havahdun päivä päivältä enemmän siihen ajatukseen, että ihan pian meitä on neljän sijasta viisi. Se ajatus tuntuu samalla helpottavalta ja todella jännittävältä. On paljon asioita joita en osaa edes vielä ottaa huomioon varmasti ja ajattelen asioita hyvin optimistisesti kunnes huomaan, että yksi ihminen lisää perheessämme varmasti tarkoittaa suurta muutosta sen sijaan kuin että hän vain tupsahtaisi joukkoomme ja menisi siinä missä me muutkin. Tottakai tiedän luonnon hoitavan tämän asian ja uusi jäsen perheessämme sujahtaa varmasti saumattomasti joukkoomme ja pian huomaamme ajattelevamme miten olemme koskaan voineetkaan elää ilman häntä, Jo aika mahassa valmistaa meitä äitejä tulevaan muutokseen ja luonnollisesti ohjaa meitä tekemään tiettyjä asioita ennen uuden tulokkaan saapumista mahan ulkopuolelle. Nyt kun olen useamman lapsen äiti huomaan kyllä kuinka paljon nopeamin koko raskaus-aika on mennyt ja on myönnettävä ettei siihen ja tulevaan pieneen mahassa ole vain pystynyt millään siirtämään ajatuksia ja huomiota niin paljon kuin esimerkiksi esikoisen kohdalla. Sen huomaa myös, että kaikki asiat joita olen edellisten raskauksien aikana stressannut olen tässä raskaudessa jättänyt helpotukseksi nyt suurimmaksi osaksi stressaamatta. Olen ajatellut, että murehtimalla kaikkea mihin ei voi itse vaikuttaa saa vain itsellensä turhaa mielipahaa. Olenkin onnekseni saanut lähes ”normaalin” raskauden jossa ei ole ainakaan tarvinnut elää suurien rajoitusten kanssa ja nauttinut siitä täysin rinnoin ja niin teen loppuun saakka. Nythän on enään ajan kysymys koska vauva päättää saapua maailmaan sillä laskettuun aikaan on enään kuukausi aikaa. Siltikin uskallan suunnitella vielä reissuja ja juhlia mitä en enään edellisissä raskauksissa tässä vaiheessa kovin uskaltanut suunnitellakaan. Tämä on jotenkin itselleni äärettömän vapauttava ja eheyttävä asia. En ole mitenkään rikki tai rajoittunut vaikka olenkin raskaana. Tämmöisen raskauden todella tarvitsin kahden haastavan raskauden jälkeen.

 

Kuvat: @annikaheiskanenphotography

Tuleva synnytys

Synnytys on asia johon lähden myös hyvin paljon kokeneempana ja varmempana. Olen myös varautunut siihen, että tällä kertaa saatan synnyttää yksin joka tietenkin minua jännittää, mutta johon olen henkisesti jo valmistautunut enkä anna sen ajatuksen liikaa tuoda paineita tulevaan synnytykseen. Olen toivonut tässä synnytyksessä enemmän kodinomaista tunnelmaa ja rauhaa sekä haluaisin saada olla vielä enemmän kehoni kanssa yhtä koko synnytyksen ajan. Jossain vaiheessa haaveilin oikeasti tässä raskaudessa jopa synnyttäväni kotona, mutta raskausajan diabetes ja vauvan sokerien mittaukset ym. siirsivät ajatuksiani nyt pois sieltä ja tiedän sen olevan riskittömämpää sairaalassa joten katsotaan täyttyykö tämä unelmani ehkä vielä joskus vaan ei tässä raskaudessa. En tiedä miksi, mutta jotenkin odotan tulevaa synnytystä todella paljon ja kovasti haluan kokea sen. Se on suurinta mitä kehoni on pystynyt tekemään ja kun olen saanut kokea sen jo kahdesti olen todella kiitollinen siitä, että minulle annetaan mahdollisuus kokea se ainakin vielä kerran.

Asiat joita suunnittelen synnytyksen lisäksi

Seuraavat asiat joita nyt suunnittelen synnytyksen lisäksi on lähinnä vauvalle pakolliset asiat kuten omat tuttipullot, tutit, harsot, oma syöttötuoli ja vaatteet (joista osa tulee kyllä tytöiltä perintönä). Mitään muuta en ole vielä hankkinut ja en ole pakannut vielä mitään mukaani sairaalakassiinkaan. Tuleva vauva on siis todella suurella todennäköisyydellä poika joten vähän haluan myös hänelle omia vaatteita ja tavaroita hankkia ja ihan vain fiilistellä sitä ajatusta, että pian siskot saavat veljen. Muutenkin ajatus pojasta jotenkin kutkuttaa minua ja hätkähdän monesti ajatellessani sitä. Pian todella olen myös pojan äiti.

Tulevan lapsen nimi 

Sitten yksi suurimmiksi haasteiksi on yllättäen muodostunut nimen valinnan vaikeus. Tytöille oli todella helppoa löytää nimiä ja niitä tupsahteli mieleen tuon tuosta jopa niin paljon, että piti karsia pois sellaisia jotka olisi halunnut antaa ja jättää ns. varalle. Nimi on ollutkin päätettynä lähes varmaksi molempien tyttöjen kohdalla jo ennen tyttöjen syntymää, mutta nyt on ollut äärettömän vaikeaa löytää nimeä joka todella tuntuisi omalta ja vieläpä meidän molempien mielestä. En osaa selittää sitä, mutta minulle henkilökohtaisesti on ollut tärkeää pyöritellä tulevan lapsen nimeä jo hyvin vahvasti mielessäni ennen vauvan syntymää ja ajatella vauvaa mielessä jo tulevalla nimellä. Olen kuluttanut pääni puhki miettimällä mieheni kanssa sopivia nimiehdotuksia pojallemme vaan pää lyö tuon tuosta tyhjää. Olen saanut sentään nyt listattua hyviä vaihtoehtoja ja kaikille jotka ovat kiinnostuneita siitä mikä voisi olla tulevan lapsemme nimi tästä listasta löytyy nimet jotka valikoituu pojallemme.

Nimet jotka ovat vahvoja suosikkeja pojallemme:

Paulus, Patrik, Peetu, Miguel, Manuel, Elian, Joakim, Noel

 

Nyt jäämme siis odottamaan tulevan vauvan syntymää ja tekemään viime hetken valmisteluita vielä ennen hänen syntymäänsä.

Oli niin ihana pysähtyä hetkeksi ja kirjoittaa jälleen ajatuksia tänne. Nyt tunuu jälleen siltä, että kirjoittaminen on luontevaa ja ihanaa omaa aikaa joten toivon, että tämän blogin suhteen tulen olemaan taas aktiivisempi.

 

Kiitos kun olet siellä ja kuljet tätä matkaa kanssani.

 

– Maiju

Muutosten keskellä

Pitkästä aikaa olen jälleen täällä kirjoittamassa teille. Olen aivan tosissani kun sanon etten yksinkertaisesti ole ehtinyt hetkeen tänne kirjoittamaan sillä elämä on todella vienyt mukanaan. Mette syntyi reilu 7kk sitten, raskauteni on edennyt yli puolivälin ja vauhdikas taapero vie hyvinkin elämästäni nyt suurimman osan ajasta ja ne loput ajat olen käyttänyt harkiten niihin asioihin joihin olen oikeasti nyt ehtinyt ja pystynyt. Nyt vihdoin on kuitenkin oikea aika kirjoittaa tänne omia ajatuksiani.

Elän nyt omassa henkilökohtaisessa elämässäni suurten muutosten aikaa ja samaan aikaan koko maailma on suuren muutoksen keskellä. Nämä asiat todella ovat pyörineet mielessäni ja hyvinkin saaneet ajattelemaan jälleen kerran elämää vielä useammasta näkökulmasta.

Lähdetään liikkeelle aivan tästä omasta pienestä kuplasta jossa on suurimpana muutoksena tulossa nyt kesällä syntyvä pieni vauva joka on meidän kolmas lapsemme. Hän on hyvin toivottu meidän perheeseen ja odotamme häntä todella paljon siltikin minä en puhuisi totta jos väittäisin etteikö minua henkilökohtaisesti jännittäisi tulevan pienokaisen tulo moneltakin kantilta. Ensinnäkin tämä raskaus jännittää minua päivä päivältä enemmän sillä nyt aletaan olla hyvin lähellä niitä aikoja kun viime raskaudessa jouduin pitkäksi aikaa sairaalaan vuodelepoon. Kokemus oli elämässäni hyvin järisyttävä ja sen unohtaminen mahdotonta. Joutuminen pois kotoa ja perheen luota varsinkin esikoisemme luota oli minulle hyvin tuskallista ja surullista aikaa. Nyt jos sama tapahtuisi tässä raskaudessa tarkoittaisi se sitä, että joutuisin eroon kahdesta lapsestamme ja  kuopus olisi vasta alle vuoden tämän tapahtuessa joten se pelkkänä ajatuksena on kauhea. Moni varmasti miettiikin miksi tai miten uskalsin lähteä tähän leikkiin vielä edellisen raskauden jälkeen ja näin nopeasti. Tähän vastaus on hyvin yksinkertainen; olemme todella yhdessä rakentaneet mieheni kanssa yhteisiä unelmia joista yhtenä suurimpana on useampi lapsi. Tämä unelma on niin suuri ja sen toteuttaminen meidän elämässämme ajankohtainen joten pelon vuoksi en ole valmis tästä luopumaan muihin tekijöihin emme voi vaikuttaa, mutta omaan toimintaamme ja tekemiseemme kyllä joten kun olin asiaa käsitellyt ammattilaisten kanssa ja saanut varmuutta siihen ettei raskaudelle olisi estettä oli selvää, että jos vain tämä lapsi meille annetaan se saisi myös tulla. Yllätyimme silti kuinka nopeasti minä sitten kaiken tämän jälkeen raskauduin ja tuleva pieni ilmoitti tulostaan hyvin nopeasti Meten syntymän jälkeen.

 

Tietenkin yksi suuri asia myös on se, että lapsillemme tulee hyvin pieni ikäero esikoinen on vauvan syntyessä vasta kolme vuotias ja Mette täyttänyt juuri vuoden (jos synnytys tapahtuu täysiaikaisena) ja tällä hetkellä ainakin kaikki lapset ovat kotihoidossa joten aika vasta näyttää miten elämämme rakentuu sitten kun lapsia on kolme ja he kaikki ovat hyvin pieniä. Tiedän jo kahden lapsen jälkeenkin kuinka kiireistä ja hektistä elämä on sekä sen kuinka paljon myös tiettyjä haasteita se asettaa. Nyt jää nähtäväksi mitä se sitten on kun heitä on yksi enemmän. Luotan tässä asiassa siihen, että kaikki menee omalla painollaan. Olen muutenkin elämässä enemmän luottavainen kuin pelkäävä ja epäileväinen silti täytyy sanoa, että tämän hetkiset tapahtumat maailmalla ja sodan uhka todella pistää miettimään minkälainen tulevaisuus rakentuu ja minkälaisen lapsuuden lapset saavat. Toivon niin hartaasti, että omat lapseni saisiva edes lähelle samanlaisen lapsuuden kuin mitä itse olen saanut. Silloin ei todellakaan tarvinut pelätä tai paeta omasta maasta saati joutua elämään lapsena aikuisten maailmassa vaan sai olla lapsi. Leikkiä ja kasvaa vailla pelkoa. Tämä pitäisi olla jokaisen lapsen oikeus, mutta valitettavasti maailma nyt rikkoo näitä oikeuksia julmimmalla mahdollisella tavalla. Se ei voi olla tuntumatta sisimmässä. Nyt ei ole muuta mahdollisuutta kuin antaa ajan näyttää tämän asian suhteen.

Muutoksia elämäämme tapahtuu myös kun saamme perheesemme ensimmäisen pojan. Tämä on myös täysin uusi maailma minulle ja jopa jännittävä sillä olen niin tottunut siihen, että elän tyttölasten kanssa. On silti niin kutkuttava ajatus siitä, että saan olla niin tyttöjen kuin pojankin äiti. Alusta asti tässä raskaudessa olenkin jotenkin tuntenut vahvasti hänen olevan poika. Olen nähnyt unia pojasta ja raskaus on ollut hyvin erilainen muiltakin osin kuin kaksi edellistä. Tässä kuten kaikissa muissakin raskauksissa meille on ollut vain ja ainoastaan iloinen asia tietää kumpi meille on tulossa on sieltä tulossa kumpi vain. On päivänselvää, että tärkein asia on se että lapsi olisi terve ja raskaus menisi loppuun saakka hyvin oli meille tulossa kumpi vain.

Muutoksia on tulossa myös asumiseen koska tila alkaa armottomasti käydä hyvin ahtaaksi varsinkin kun huoneemme nykyisessä kodissa on pienehköt ja niitä on liian vähän pidemmällä tähtäimellä. Tällä hetkellä mahdumme kyllä, mutta olemme tosissaan viemässä eteenpäin yhtä suurta muutosta kodissamme ja alamme laajentaa sitä ylös. Muutto tai täysin uuden rakentaminen ei ole nyt kannaltamme paras vaihtoehto ja viihdymme hyvin nykyisessä kodissamme joten olemme kovin onnekkaita kun meillä on mahdollista tehdä juuri tästä kodista meidän tarpeitamme vastaava. Tulenkin varmasti kertomaan lisää tästäkin projektista täällä ja somen puolella.

Koen olevani hyvin onnekas sillä muutokseni elämässäni tällä hetkellä on hyvin positiivisia ja iloisia vaikka ne ovatkin hyvin suuria. Tätä kirjoittaessani olen juuri tullut nukuttamasta lapsiani. Silittäessäni heidän pieniä poskiaan ja kertoessa heille kuinka heitä rakastan kiitän jokaista tämmöistä hetkeä ja sydämeni on täynnä rakkautta. Nyt oli hyvä hetki istua alas ja saada kirjoittaa myös teille nämä ajatukseni joita monesti pohdin sisälläni.

Kiitos kun kuljet mukana matkassa ?