Hae
Minulta sinulle

Muutosten keskellä

Pitkästä aikaa olen jälleen täällä kirjoittamassa teille. Olen aivan tosissani kun sanon etten yksinkertaisesti ole ehtinyt hetkeen tänne kirjoittamaan sillä elämä on todella vienyt mukanaan. Mette syntyi reilu 7kk sitten, raskauteni on edennyt yli puolivälin ja vauhdikas taapero vie hyvinkin elämästäni nyt suurimman osan ajasta ja ne loput ajat olen käyttänyt harkiten niihin asioihin joihin olen oikeasti nyt ehtinyt ja pystynyt. Nyt vihdoin on kuitenkin oikea aika kirjoittaa tänne omia ajatuksiani.

Elän nyt omassa henkilökohtaisessa elämässäni suurten muutosten aikaa ja samaan aikaan koko maailma on suuren muutoksen keskellä. Nämä asiat todella ovat pyörineet mielessäni ja hyvinkin saaneet ajattelemaan jälleen kerran elämää vielä useammasta näkökulmasta.

Lähdetään liikkeelle aivan tästä omasta pienestä kuplasta jossa on suurimpana muutoksena tulossa nyt kesällä syntyvä pieni vauva joka on meidän kolmas lapsemme. Hän on hyvin toivottu meidän perheeseen ja odotamme häntä todella paljon siltikin minä en puhuisi totta jos väittäisin etteikö minua henkilökohtaisesti jännittäisi tulevan pienokaisen tulo moneltakin kantilta. Ensinnäkin tämä raskaus jännittää minua päivä päivältä enemmän sillä nyt aletaan olla hyvin lähellä niitä aikoja kun viime raskaudessa jouduin pitkäksi aikaa sairaalaan vuodelepoon. Kokemus oli elämässäni hyvin järisyttävä ja sen unohtaminen mahdotonta. Joutuminen pois kotoa ja perheen luota varsinkin esikoisemme luota oli minulle hyvin tuskallista ja surullista aikaa. Nyt jos sama tapahtuisi tässä raskaudessa tarkoittaisi se sitä, että joutuisin eroon kahdesta lapsestamme ja  kuopus olisi vasta alle vuoden tämän tapahtuessa joten se pelkkänä ajatuksena on kauhea. Moni varmasti miettiikin miksi tai miten uskalsin lähteä tähän leikkiin vielä edellisen raskauden jälkeen ja näin nopeasti. Tähän vastaus on hyvin yksinkertainen; olemme todella yhdessä rakentaneet mieheni kanssa yhteisiä unelmia joista yhtenä suurimpana on useampi lapsi. Tämä unelma on niin suuri ja sen toteuttaminen meidän elämässämme ajankohtainen joten pelon vuoksi en ole valmis tästä luopumaan muihin tekijöihin emme voi vaikuttaa, mutta omaan toimintaamme ja tekemiseemme kyllä joten kun olin asiaa käsitellyt ammattilaisten kanssa ja saanut varmuutta siihen ettei raskaudelle olisi estettä oli selvää, että jos vain tämä lapsi meille annetaan se saisi myös tulla. Yllätyimme silti kuinka nopeasti minä sitten kaiken tämän jälkeen raskauduin ja tuleva pieni ilmoitti tulostaan hyvin nopeasti Meten syntymän jälkeen.

 

Tietenkin yksi suuri asia myös on se, että lapsillemme tulee hyvin pieni ikäero esikoinen on vauvan syntyessä vasta kolme vuotias ja Mette täyttänyt juuri vuoden (jos synnytys tapahtuu täysiaikaisena) ja tällä hetkellä ainakin kaikki lapset ovat kotihoidossa joten aika vasta näyttää miten elämämme rakentuu sitten kun lapsia on kolme ja he kaikki ovat hyvin pieniä. Tiedän jo kahden lapsen jälkeenkin kuinka kiireistä ja hektistä elämä on sekä sen kuinka paljon myös tiettyjä haasteita se asettaa. Nyt jää nähtäväksi mitä se sitten on kun heitä on yksi enemmän. Luotan tässä asiassa siihen, että kaikki menee omalla painollaan. Olen muutenkin elämässä enemmän luottavainen kuin pelkäävä ja epäileväinen silti täytyy sanoa, että tämän hetkiset tapahtumat maailmalla ja sodan uhka todella pistää miettimään minkälainen tulevaisuus rakentuu ja minkälaisen lapsuuden lapset saavat. Toivon niin hartaasti, että omat lapseni saisiva edes lähelle samanlaisen lapsuuden kuin mitä itse olen saanut. Silloin ei todellakaan tarvinut pelätä tai paeta omasta maasta saati joutua elämään lapsena aikuisten maailmassa vaan sai olla lapsi. Leikkiä ja kasvaa vailla pelkoa. Tämä pitäisi olla jokaisen lapsen oikeus, mutta valitettavasti maailma nyt rikkoo näitä oikeuksia julmimmalla mahdollisella tavalla. Se ei voi olla tuntumatta sisimmässä. Nyt ei ole muuta mahdollisuutta kuin antaa ajan näyttää tämän asian suhteen.

Muutoksia elämäämme tapahtuu myös kun saamme perheesemme ensimmäisen pojan. Tämä on myös täysin uusi maailma minulle ja jopa jännittävä sillä olen niin tottunut siihen, että elän tyttölasten kanssa. On silti niin kutkuttava ajatus siitä, että saan olla niin tyttöjen kuin pojankin äiti. Alusta asti tässä raskaudessa olenkin jotenkin tuntenut vahvasti hänen olevan poika. Olen nähnyt unia pojasta ja raskaus on ollut hyvin erilainen muiltakin osin kuin kaksi edellistä. Tässä kuten kaikissa muissakin raskauksissa meille on ollut vain ja ainoastaan iloinen asia tietää kumpi meille on tulossa on sieltä tulossa kumpi vain. On päivänselvää, että tärkein asia on se että lapsi olisi terve ja raskaus menisi loppuun saakka hyvin oli meille tulossa kumpi vain.

Muutoksia on tulossa myös asumiseen koska tila alkaa armottomasti käydä hyvin ahtaaksi varsinkin kun huoneemme nykyisessä kodissa on pienehköt ja niitä on liian vähän pidemmällä tähtäimellä. Tällä hetkellä mahdumme kyllä, mutta olemme tosissaan viemässä eteenpäin yhtä suurta muutosta kodissamme ja alamme laajentaa sitä ylös. Muutto tai täysin uuden rakentaminen ei ole nyt kannaltamme paras vaihtoehto ja viihdymme hyvin nykyisessä kodissamme joten olemme kovin onnekkaita kun meillä on mahdollista tehdä juuri tästä kodista meidän tarpeitamme vastaava. Tulenkin varmasti kertomaan lisää tästäkin projektista täällä ja somen puolella.

Koen olevani hyvin onnekas sillä muutokseni elämässäni tällä hetkellä on hyvin positiivisia ja iloisia vaikka ne ovatkin hyvin suuria. Tätä kirjoittaessani olen juuri tullut nukuttamasta lapsiani. Silittäessäni heidän pieniä poskiaan ja kertoessa heille kuinka heitä rakastan kiitän jokaista tämmöistä hetkeä ja sydämeni on täynnä rakkautta. Nyt oli hyvä hetki istua alas ja saada kirjoittaa myös teille nämä ajatukseni joita monesti pohdin sisälläni.

Kiitos kun kuljet mukana matkassa ?

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *